7.9.1902 kirjatyöntekijät K. Heiskanen ja O. Sneeki sekä Porvoon Työväenyhdistys päättivät perustaa jäsenistönsä keskuuteen voimistelu- ja urheiluseuran. Voimisteluharjoitukset alkoivat jo samana syksynä.

Harjoituspaikkojen löytäminen oli vaikeaa, mutta harjoituspaikaksi saatiin ruotsalaisen lyseon voimistelusali ennen työväenyhdistyksen oman talon valmistumista vuonna 1915.

Aluksi nimi oli Porvoon Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura. Vuonna 1910 nimi muutettiin Porvoon Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Weikoiksi. Weikkojen ensimmäinen laji oli voimistelu. Myöhemmin mukaan tulivat yleisurheilu, paini, hiihto ja pyöräily.

Vuonna 1911 Porvoon Weikot perusti alajaostot Hamariin ja kolme vuotta myöhemmin Kerkkooseen. Nykyisin nämä entiset alajaostot tunnetaan Hamarin Elona ja Kerkkoon Eskoina.

Vapaussodan jälkeen elettiin Weikoissakin hiljaiseloa, kunnes vuonna 1919 seuran takavarikoitu omaisuus palautettiin ja työväentalo saatiin taas avattua harjoittelukäyttöön.

1922 perustettiin palloilujaos ja 1932 käynnistettiin taas uusi laji, jääpallo. Pyöräilytoiminta oli käynnistynyt jo 1914. Moottoripyöräilyä harrastettiin 1930-luvulle asti, mutta tämä toiminta loppui, koska rahaa pyörien ostoon ei enää löytynyt. Nyrkkeilyn voimakausi oli 1940- ja 1950-luvuilla. Nyrkkeilyssä seuran ehdoton ykkösiskijä oli Sulo Manninen. Hän edusti Suomea 1950-luvulla arvokisoissa viidesti, mm. Helsingin olympiakisoissa - tällöin tosin vain varamiehenä. PM-pronssia Manninen voitti Göteborgissa vuonna 1955. Edellä mainittujen lisäksi monet nyrkkeilymaaottelut olivat hänen urallaan mieliinpainuneita tapahtumia. Lopulta Sulo otteli tasan 200 ottelua, koska oli päättänyt, että tämä on hyvä tasaluku johon lopettaa. Myös Robert Helenius, on aloittanut nyrkkeilyuransa Porvoon Weikoissa ja voittanut seuralle mm. kaksi nuorten EM-pronssia. Nyrkkeilijät erosivat Weikoista omaksi seurakseen seuran juhlavuonna 2002.

Vuonna 1949 Weikot toi kaupunkiin jääkiekon, ja lajia jatkettiin seurassa aina vuoteen 1977 asti.

1960-luvulla Weikoissa yleisurheiltiin, naisvoimisteltiin, hiihdettiin ja pelattiin jalkapalloa sekä jääkiekkoa. Paini ja nyrkkeily olivat tuolloin vetäjäpulan vuoksi tauolla. 

1970- luvulla seuran jäsenmäärä lähenteli 700 jäsentä, johtuen aktiivisista jalkapallojunioreista. Paini palasi seuran lajivalikoimaan 70-luvun alkupuolella ja sai vauhtia, kun jo aiemmin Porvoon Tarmossa painivalmennuksesta vastanneet Kyrön Voiman kasvatti Martti Aho sekä Lappajärven Veikoissa oppinsa saaneet veljekset Veikko ja Seppo Timo alkoivat paikallisten seurojen yhdistyttyä vetää Jorma Mällisen kanssa treenejä Urheiluhallin pommisuojassa. 1980-luvun lopulla Weikoissa alettiin taas myös nyrkkeillä. Painin palattua Weikkojen lajivalikoimaan ovat seuralle mainetta hankkineet mm. Juha Jokinen, Mika Vuori, Mikko Turtiainen, Ville Turtiainen ja Egzon Dumani. Turtiaisen veljekset ovat pokanneet myös sumopainissa nuorten joukkuepronssia Japanissa.

Jalkapalloilu päättyi Weikoissa vuonna 1997, jolloin Porvooseen perustettiin jalkapallon erikoisseura FC Futura. Muutenkin Porvoon Weikot on antanut tilaa muille paikallisille erikoisseuroille, lähteämättä kilpailemaan niiden kanssa harrastajista.

Nykyisin Porvoon Weikot on vain painiin erikoistunut seura. 2000-luvulla Weikkojen kansainvälisesti menestynein painija on Tomi Rajamäki, jonka viimeisin saavutus on poliisien painin EM-hopea vuodelta 2012. Weikkojen nykyisistä painijoista Kasperi Kauhanen on nuoresta iästään huolimatta antanut jo merkittäviä koti- ja ulkomaisia näyttöjä.

Vuonna 2013 Porvoon Weikkojen nykyinen kunniapuheenjohtaja Mika Vuori valittiin Kansainvälisen työväenurheiluliiton CSIT:n painipresidentiksi liiton yleiskokouksessa Bulgarian Varnassa. 

Ajankohtaista