7.9.1902 kirjailijat K.Heiskanen ja O.Sneeki sekä Porvoon Työväenyhdistys päättivät perustaa jäsenistönsä keskuuteen voimistelu- ja urheiluseuran. Voimisteluharjoitukset alkoivat jo samana syksynä.

Harjoituspaikkojen löytäminen oli vaikeaa, mutta ruotsalaisen lyseon voimistelusali saatiin harjoituspaikaksi ennen työväenyhdistyksen oman talon valmistumista vuonna 1915.

Aluksi nimi oli Porvoon Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura. Vuonna 1910 nimi muutettiin Porvoon Työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Weikoiksi. Weikkojen ensimmäinen laji oli voimistelu. Myöhemmin mukaan tulivat yleisurheilu, paini, hiihto ja pyöräily.

Vuonna 1911 Porvoon Weikot perusti alajaostot Hamariin ja kolme vuotta myöhemmin Kerkkooseen. Nykyisin nämä entiset alajaostot tunnetaan Hamarin Elona ja Kerkkoon Eskoina.

Sisällissodan jälkeen elettiin Weikoissakin hiljaiseloa, kunnes vuonna 1919 seuran takavarikoitu omaisuus palautettiin ja työväentalo saatiin taas avattua harjoittelukäyttöön.

1922 perustettiin palloilujaos ja 1932 käynnistettiin taas uusi laji, jääpallo. Pyöräilytoiminta oli käynnistynyt jo 1914. Moottoripyöräilyä harrastettiin 1930-luvulle asti, mutta tämä toiminta loppui, koska rahaa pyörien ostoon ei enää löytynyt. Nyrkkeilyn voimakausi oli 1940- ja 1950-luvuilla. Sulo Manniselle tuo aika toi runsaasti menestystä.

Vuonna 1949 Weikot toivat kaupunkiin jääkiekon, ja lajia jatkettiin seurassa aina vuoteen 1977 asti.

1960-luvulla Weikoissa yleisurheiltiin, naisvoimisteltiin, hiihdettiin ja pelattiin jalkapalloa sekä jääkiekkoa. Paini ja nyrkkeily olivat tuolloin tauolla vetäjäpulan vuoksi. 

1970- luvulla seuran jäsenmäärä lähenteli jopa 700 jäsentä, johtuen aktiivisista jalkapallojunioreista. Paini palasi seuran lajivalikoimaan 70-luvun alkupuolella ja sai vauhtia, kun jo aiemmin Porvoon Tarmossa painivalmennuksesta vastanneet Kyrön Voiman kasvatti Martti Aho sekä Lappajärven Veikoissa oppinsa saaneet veljekset Veikko ja Seppo Timo alkoivat paikallisten seurojen yhdistyttyä vetää Jorma Mällisen kanssa treenejä Urheiluhallin pommisuojassa. 1980-luvun lopulla Weikoissa alettiin taas myös nyrkkeillä. Painin palattua Weikkojen lajivalikoimaan ovat seuralle mainetta hankkineet mm. Juha Jokinen, Mika Vuori, Mikko Turtiainen, Ville Turtiainen, Egzon Dumani ja Kasperi Kauhanen. Turtiaisen veljekset ovat pokanneet myös sumopainissa nuorten joukkuepronssia Japanissa.

Jalkapalloilu päättyi Weikoissa vuonna 1997, jolloin Porvooseen perustettiin jalkapallon erikoisseura FC Futura. Muutenkin Porvoon Weikot on antanut tilaa muille paikallisille erikoisseuroille, lähteämättä kilpailemaan niiden kanssa harrastajista.

Nyrkkeilyssä seuran ehdoton ykkösiskijä on Sulo Manninen. Hän on edustanut Suomea 1950-luvulla viidesti, jopa Helsingin olympiakisoissa, tosin tällöin varamiehenä. PM-pronssia Manniselle tuli Göteborgista vuonna 1955 ja näiden lisäksi monet nyrkkeilymaaottelut ovat hänen urallaan mieliinpainuneita tapahtumia. Lopulta Sulo otteli tasan 200 ottelua, koska oli päättänyt, että tämä on hyvä tasaluku. Myös Robert Helenius, on aloittanut nyrkkeilyuransa Porvoon Weikoissa ja voittanut seuralle mm. kaksi nuorten EM-pronssia. Juhlavuonna 2002 nyrkkeilijät erosivat Weikoista omaksi seurakseen.

Nykyisin Porvoon Weikot on vain painiin erikoistunut seura. 2000-luvulla seuran kansainvälisesti menestynein painija on Tomi Rajamäki, jonka viimeisin saavutus on poliisien painin EM-hopea vuodelta 2012. Weikkojen aktiivisista junioripainijoista etenkin Kasperi Kauhanen on nuoresta iästään huolimatta esittänyt jo merkittäviä koti- ja ulkomaisia näyttöjä.

Vuonna 2013 Porvoon Weikkojen kunniapuheenjohtaja Mika Vuori valittiin Kansainvälisen työväenurheiluliiton CSIT:n painipresidentiksi liiton yleiskokouksessa Bulgarian Varnassa. 

 

 

Ajankohtaista

23.11.2017
VERKKARIT, PAIDAT JA PIPOT   Maksu seuran...